Talvi. Kylmää, pimeää, liukasta. Tarvittaisiin moottorikelkkahaalarit, lisävalonheitin, piikkipyörät. Toki ne fanaattisimmat pitävät pyörän vakuutuksissa ympäri vuoden, ja heti kuivan tienpätkän havaitessaan singahtavat sinne. Mutta tavallinen motoristi odottaa aprillipäivää, joka aina talven pimeimpään aikaan tuntuu olevan niin kaukana.
Tietysti talvenkin voi käyttää hyödyksi. Ajopuvut pestään, nahkapuvut rasvataan. Kypärät kiillotetaan. Renkaanvaihto on teetettynä halvempaa, kun ei ole ruuhka-aika. Muutkin huollot hoituvat edullisemmin, jos vaan se kuljetus järjestyy. Ja tietysti moni motoristi tekee ainakin pienemmät projektit itse. Olohuoneen lattialla on aina hyvää tilaa, vaikka purkaisi koko koneen. Muuten tietysti pyörää täytyy käynnistää jonkun kerran talven aikana, ja jos tallissa on tilaa, niin innokkaimmat voivat vaikka ajella pientä ympyrää sisällä. Varsinainen taitekohta kohti kevättä saavutetaan tammi-helmikuun vaihteessa. Silloin motoristikansa vaeltaa Helsingin messukeskukseen sankoin joukoin. On uudet mallit, on vanhaa käytettyä. Ajopukua, kypärää, saapasta, tarpeellista ja tarpeetonta. Ennen kaikkea paljon hengenheimolaisia. Vaikka joku vannoo Harrikan nimeen ja toinen ei kyykkyä mihinkään vaihda, niin silti kaikilla ajatus on sama: tärkeintä ei ole päämäärä vaan jatkuva liike.
Messujen jälkeen pyöritellään esitteitä pitkään ja mietitään. Vaihtaisinko, vai ajaisinko vielä tuolla. Pitäisikö kuitenkin uusia saappaat, olisiko navigaattori tarpeellinen. Elämä ja liikevaihto moottoripyöräkaupoissa vilkastuu. Kirjakaupasta haetaan uusimmat tiekartat ja mietitään ensi kesän reittejä: minkä kylän läpi ei ole vielä ajettu, ja missä olikaan asfaltti huonossa kunnossa. Maaliskuulla aletaan jo jännittää aprillipäivän säätä. Pääsisikö lähtemään lähimmälle hyvälle tielle vuoden ensimmäiselle ajolle, vai venyykö aloitus. Kyseisen tien päällystettä ei tarvitse pelätä, se on vielä hyvässä kunnossa, mutta parissa vuodessa jo sopivasti kulunut. Peurat kylläkin haittaavat tällä pätkällä, ja motoristia vielä enemmän kuin autoilijaa. Ensimmäiset ajot, tapahtuivat ne heti huhtikuun alussa tai myöhemmin, ovat kuitenkin vielä tunnustelevia. Mutta kevään edetessä menohalut kasvavat, kilometrejä tulee, kun kaikki kokoontumisajot on toki kierrettävä ja muutenkin vaan ajeltava...
Tietysti talvenkin voi käyttää hyödyksi. Ajopuvut pestään, nahkapuvut rasvataan. Kypärät kiillotetaan. Renkaanvaihto on teetettynä halvempaa, kun ei ole ruuhka-aika. Muutkin huollot hoituvat edullisemmin, jos vaan se kuljetus järjestyy. Ja tietysti moni motoristi tekee ainakin pienemmät projektit itse. Olohuoneen lattialla on aina hyvää tilaa, vaikka purkaisi koko koneen. Muuten tietysti pyörää täytyy käynnistää jonkun kerran talven aikana, ja jos tallissa on tilaa, niin innokkaimmat voivat vaikka ajella pientä ympyrää sisällä. Varsinainen taitekohta kohti kevättä saavutetaan tammi-helmikuun vaihteessa. Silloin motoristikansa vaeltaa Helsingin messukeskukseen sankoin joukoin. On uudet mallit, on vanhaa käytettyä. Ajopukua, kypärää, saapasta, tarpeellista ja tarpeetonta. Ennen kaikkea paljon hengenheimolaisia. Vaikka joku vannoo Harrikan nimeen ja toinen ei kyykkyä mihinkään vaihda, niin silti kaikilla ajatus on sama: tärkeintä ei ole päämäärä vaan jatkuva liike.
Messujen jälkeen pyöritellään esitteitä pitkään ja mietitään. Vaihtaisinko, vai ajaisinko vielä tuolla. Pitäisikö kuitenkin uusia saappaat, olisiko navigaattori tarpeellinen. Elämä ja liikevaihto moottoripyöräkaupoissa vilkastuu. Kirjakaupasta haetaan uusimmat tiekartat ja mietitään ensi kesän reittejä: minkä kylän läpi ei ole vielä ajettu, ja missä olikaan asfaltti huonossa kunnossa. Maaliskuulla aletaan jo jännittää aprillipäivän säätä. Pääsisikö lähtemään lähimmälle hyvälle tielle vuoden ensimmäiselle ajolle, vai venyykö aloitus. Kyseisen tien päällystettä ei tarvitse pelätä, se on vielä hyvässä kunnossa, mutta parissa vuodessa jo sopivasti kulunut. Peurat kylläkin haittaavat tällä pätkällä, ja motoristia vielä enemmän kuin autoilijaa. Ensimmäiset ajot, tapahtuivat ne heti huhtikuun alussa tai myöhemmin, ovat kuitenkin vielä tunnustelevia. Mutta kevään edetessä menohalut kasvavat, kilometrejä tulee, kun kaikki kokoontumisajot on toki kierrettävä ja muutenkin vaan ajeltava...
Kommentit